Voin ylpeänä kertoa, että liikkuvan elämäntavan etsiminen on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Olen vinguttanut jäsenkorttiani jumppasalilla jo kokonaista kaksi kertaa.
Pari päivää sitten pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan zumbaa, ja täytyy sanoa, että ihastuin lajiin välittömästi.
Etukäteen kuvittelin, että tunnilla treenataan salsan askelia ja harjoitellaan bongorumpujen soidessa veikeitä lanneliikkeitä ja muita ketkutuksia, joten hämmästys oli suuri, kun tahti tunnilla oli kaikkea muuta kuin Etelä-Amerikkalaisen leppoisa. Tempo oli nopea, hiki virtasi ja jenkkakahvat saivat kyytiä.
Jossain vaiheessa olo oli kuin yläasteella cooperin testissä; eli teki mieli luovuttaa, mutta kun ymmärsin olla vetämättä ihan täysillä, pääsin vaikeimman vaiheen yli, ja pystyin nauttimaan myös tanssin riemusta.
Alun perin pelkäsin, että sohvasta irrottautuminen olisi ylivoimaisen vaikeaa, mutta loppujen lopuksi liikkeelle lähteminen olikin melko helppoa. Olin tehnyt päätöksen lähtemisestä jo edellisenä iltana, enkä halunnut perua itselleni tekemää lupausta. Ja kun olin ylpeänä miehelle ja lapsille julistanut, että äiti aloittaa nyt terveellisen elämän, niin pakkohan minun oli toteuttaa aikeeni. Ilokseni huomasin myös, että tunnilta palattuani minulla oli yhä aikaa käpertyä suuresti rakastamani sohvan uumeniin.
Sohvalla istuessani keksin itselleni ensimmäisen konkreettisen liikuntaan liittyvän tavoitteen. Satu Ruotsalainen teki televisiossa komean spagaatin, joka sai minut haikeana muistelemaan 90-luvun alkua, jolloin temppu onnistui vielä minultakin. Päätin, että ensi kesään mennessä pystyn taas leiskauttamaan jalkani spagaattiin.
Tavoitteeseen näyttää olevan tällä hetkellä matkaa ainakin puoli metriä… joten ei muuta kuin venyttelemään.
Sä aiot palata takaisin alkulähteille, tarkoitan spagaattien tekemistä. 🙂 Hyvä tavoite! Jos sä teet spagaatteja niin mä voisin yrittää kymmentä miesten punnerrusta kesäksi. 🙂
Mitä tytöt tuumaa äidin terveellisestä elämästä?
Hui! Mä olen asettanut teinistä asti aina silloin tällöin tavoitteeksi päästä spagaattiin. En ole koskaan päässyt. Kaikki kaverit hehkuttavat Zumbaa, mutta jostain ihmeen syystä en ole vieläkään saanut aikaiseksi käydä kokeilemassa sitä. Hmmm…
Harrastin nuorempana balettia, jolloin spagaatin tekeminen oli ihan itsestäänselvyys. Nykyään olen aika kankea, joten kai se spagaattiin pääseminen liittyy siihen, että kun se onnistuu, niin olen huippukunnossa taas 🙂 Kannattaa kokeilla zumbaa, se on oikeasti tosi hauskaa!
En oo minäkään saanut aikaiseksi käydä kokeilemassa Zumbaa. Spagaattipuheista intouduin eilen sen verran, että rupesin eilen vääntämään kahvakuulatreenin jälkeen itseäni spagaattiin. Melkein menin spagaattiin asti, mutten aivan…