
En ole vieläkään aivan varma, onko juokseminen minun lajini.
Lenkille lähteminen ei tunnu ainakaan tähän vuodenaikaan yhtään mukavalta, koska ulkona on niin pimeää. On ihan eri asia ajaa autolla ihmisten keskelle jumppailemaan kuin lähteä yksin juoksemaan pimeälle tielle.
Minulla on myös varsin vilkas mielikuvitus; en voi olla ajattelematta, että pyörätien viereisestä metsästä voi ihan hyvin loikata esiin puukkoa heiluttava sekopää. Juostessa on monesti tullut mieleen, että kansalaiset liikkuvat aika vähän ilta kahdeksan jälkeisenä aikana.
Aluksi juokseminen tuntuu aina vaikealta, eikä voi kuin ihmetellä, mitä järkeä koko hommassa on. Kun lihakset lämpenevät juoksu alkaa sujua, ja juokseminen on melko mukavaa aina siihen saakka, kun ryhdyn epäilemään kykyjäni. ”Tämän pidemmälle en varmaan enää jaksa juosta ja lienee turha yrittää ainakaan tuon seuraavan mäen päälle… ” Olen myös huomannut, että sorrun juoksun aikana miettimään, miten kamalaa juokseminen on. Jos lopettaisin asian ajattelemisen, juoksisin ehkä ihan huomaamatta pidemmälle.
Tarvitsen selvästi lenkille mukaan jotain inspiroivaa!
Kertyviä kilometrejä voisi olla hauska seurata ja miksei myös sykettä. Musiikki ehkä veisi ajatukset pois tuskaiseksi muuttuvasta olosta. Tällä hetkellä tiedän, että kiertämäni lenkin kokonaispituus on viisi kilometriä, ja arvelen, että eilen jaksoin juosta hieman yli puolenvälin, mutta olisi hauska tietää, kuinka pitkän matkan juoksin oikeasti.
Nopea perehtyminen erilaisten mittareiden maailmaan kuitenkin osoitti, että tarjolla on runsaasti erilaisia sykemittareita, jotka kertovat poltetun rasvan määrän, mutta ei mittaria (ainakaan edullista), joka kertoisi sykkeen ja kilometrit.
Minua ei kiinnosta palanut rasva tai kulutetut kalorit, mutta olisi paljon coolimpaa kertoa, kuinka monta kilometriä juoksin, kuin selittää, että juoksin sen ja sen talon nurkalle, jossa kasvaa se vääntynyt koivu… 🙂
Kalliiksi tosiaan tulee jos ostaa sykermittarin kaveriksi sellaisen anturin. Katsoin että halvinkin maksoi noin yli 100 euroa.
Askelmittarillallakin saa jonkinlaisen arvion matkasta koska se kertoo askelpituuden ottamiesi askelten määrällä. Askelpituus tosin vaihtelee jonkin verran juoksu- tai kävelyvauhdin perusteella ja erilaisilla alustaoilla.
Sun pitää ruveta ajattelemaan siellä lenkillä että ainakin tuon lyhtypylvään kohdalle jaksan juosta. Ja sitten seuraavan.. 🙂
Mua ei taas haittaa ollenkaan lähteä ulos pimeään juoksemaan, mutta ryhmäliikuntatunneilla muiden ihmisten kanssa hikoilu ei ole mun juttu vaikka kuinka yrittäisi :/ Senpä takia olen jättänyt nyt sen ryhmäliikunnan kokonaan välistä ja keskittynyt muihin lajeihin. Väkisin ei kannata vääntää!
Lataa kännykkään sporstracker. Se kertoo matkan pituuden ja askeleet sekä myös arvion kalorinkulutuksesta. Ja on ihan ilmainen. Jos vielä haluaa hifistellä niin siihen voi ostaa myös sykevyön kaveriksi.
Kiitos vinkistä, täytyypä tutustua sportstrackeriin!
Juokseminen kiehtoo minua varmasti juuri siitä syystä, että se on niin vaikeaa. Pidän haasteista, ja juoksemisessa todella on haastetta 🙂