Kuten kuvasta näkyy, minulla on nyt seisomatyöpiste!
Työpiste ei maksanut penniäkään, vaati vain hieman jumppavälineitä ja kekseliäistyyttä. 🙂
Sen ainoa huono puoli on se, ettei se täysin vaivattomasti muutettavissa takaisin istumatyöpisteeksi, vaikka sekin kyllä onnistuu.
Seisomatyöpiste syntyi osaksi Luomuliikunnan vallankumous –kirjan lukemisen aikaansaamasta innostuksesta, osaksi käytännön tarpeesta. Jostain syystä hartialihakseni ovat olleet viime aikoina normaalia kipeämmät ja olen pähkäillyt miten saisin helposti parannettua ylävartalon ryhtiä. Minusta tuntuu yhä siltä, että työtuoliin istahtamisen jälkeen keskivartalon hallinta romahtaa noin viiden minuutin kuluttua ja sen mukana tietysti myös hartioiden ja niskan asento.
Hartialihasten kuormitus johtuu varmaan osaksi siitä, että tuolini on väärällä korkeudella ja hartiat nousevat huomaamattani korviin. Niin tai näin, työasemaani on vaikea järjestää niin, että olisin kovin kauan mukavassa ja varsinkaan ergonomisessa asennossa.
*******
Pohdin aluksi muitakin vaihtoehtoja paremman työasennon löytämiseen. Panin kokeeksi 65-senttisen jumppapalloni työpöydän eteen mutta totesin heti että se on liian matala. No, seuraavaksi keksin panna jumppapallon alle tukevan jakkaran – saman joka on nyt näppäimistöni alla.
Tämä järjestely oli tarpeeksi korkea mutta myös vaarallinen – pallo karkasi heti takapuolen alta ja olin vähällä päätyä selälleni lattialle. 🙂
Lekottelin hetken sängylläni ja pohdin tilannetta. Sitten silmäni osuivat 35-sentin korkuiseen jakkaraan, jota käytän treenivälineenä (käytän sitä askellusta tms. varten) ja keksin, että jos nostan näytön toisen omistamani jakkaran (plus muutaman käsityökirjan) päälle ja näppäimistön treenijakkaran päälle, minulla on seisomatyöpiste!
Ainoa ongelma oli se että hiiri oli pöydällä missä en ylettynyt siihen, mutta sekin ratkesi helposti kun pinosin päällekkäin kaksi joogapalikkaa ja yhden kirjan.
********
Seisomatyöpisteen käyttö on mielenkiintoista, koska se on toisaalta täysin luontevaa, toisaalta pikkuisen outoa. Ainakin kropan palikat ovat kerrankin vaivattomasti linjassa toistensa päällä enkä jännitä hartialihaksia kirjoittaessani niin kuin isutessa ilmeisesti teen. Huomaan myös, asentoa ylläpitävät lihakset joutuvat töihin aivan eri tavalla kuin istuessa.
Ainoa ruumiinosa mikä tuntuu olevan vähän kovilla ovat jalat jotka väsyvät jos seison pitkään täysin paikollani. Toisaalta mikään ei ole helpompaa kuin lähteä vähän jaloittelemaan uudesta seisomatyöpisteestä!
Onko sinulla seisomatyöpiste tai oletko koskaan miettinyt sellaisen hankkimista? Jätä kommentti kommenttiosastoon!
P.S. Ja kannattaa hankkia kotiin jumppavälineitä, niistä voi olla yllättävää hyötyä! 🙂