Senkin käyttöohje

Minulla on runsaasti kokemusta sykemittarien, aktiivisuusmittarien ja intervallimittarien käyttöohjeista.

Erityisesti karvaita kokemuksia.

Ensimmäinen sykemittarini oli kiinalainen halpis joka tuli lehtitilauksen kylkiäisenä. Siksi minulla ei ollut mitään suuria odotuksia sen suhteen.

Silti tuskanhiki nousi otsalle kun ahersin mittarin ja käyttöohjeen parissa kolme tuntia ennen kuin sain sen edes päälle – puhumattakaan sykkeen mittaamisesta.

Eka sykemittarini saikin kenkää pian.

Seuraavaksi hankin kunnon sykemittarin Suunnolta. Tällä kertaa mittarin käyttöönottoon kului vain tunti, joten päättelin että halvalla kiinalaisella sykemittarilla harjoittelun on täytynyt auttaa. Jess! Olisin varmaan selvinnyt sykemittarin käyttöönotosta lyhyemmässäkin ajassa, mutta minulla oli vaikeuksia tukita käyttöoppaan symboleita. On joskus vieläkin, jos pitää tarkistaa joku juttu käyttöohjeesta.

Myöhemmin sykemittarit tulivat puheeksi työkaverin kanssa ja selvisi että hän oli ostanut äidilleen lahjaksi täsmälleen saman mallin. Yhtä vaikeaa sen käyttöönotto oli ollut työkaverillekin, joka joutui auttamaan äitiään.

Seuraavaksi oli vuorossa Gymbossin intervalliajastin. En ymmärtänyt laitteen mukana tulleesta käyttöohjeesta mitään, joten päädyin nettiin etsimään parempia ohjeita. Onneksi löysin jonkun käyttäjän opasvideon Youtube:sta ja pääsin vihdoin käyttämään ajastintani. Huom. Gymbossin omat videot olivat luonnolliesti täysin hyödyttömiä.

Myös Omronin CaloriScan -aktiivisuusmittarin käyttöohjeet saivat minut hyvin pahantuuliseksi.

Käyttöohje oli pieni vihkonen johon ohjeet oli painettu hyvin pienellä präntillä. Se oli organisoitu niin, että ohjeet oli siroteltu vihkoseen pienissä pätkissä sekaisin muunkielisten ohjeiden kanssa, ei yhtenä kokonaisuutena. Käyttöohjeista ei esimerkiksi selvästi ilmennyt miten laitteen saa päälle, joten olin pian melkoisen turhautunut. Lopulta päätin ottaa aikalisän ja palata takaisin nyhräämään laitteen kanssa sitten kun olisin rauhoittunut.

Olen kokemusteni perusteella vetänyt muutamia johtopäätöksiä laitteista ja niiden käyttöohjeista:

1)     Tuotepakkauksen koko on tärkein tekijä käyttöohjeiden muodon määräytymisessä. Jos pakkaus on pieni niin on myös käyttohje. Jos käyttöohjeeseen ei voi koon takia painattaa kunnon kuvia, niin se on käyttäjien ongelma. Paras käyttämäni opas onkin tainnut olla Omronin kehonkoostumusmittarissa – varmaan osaksi juuri sen takia että pakkaukseen mahtui kunnollinen A5-kokoinen vihko.

2)     Käyttöohjeet ovat tuotesuunnittelijoiden mielestä yhdentekeviä eikä kunnollisten oppaiden tekemiseen viitsitä panostaaa. Sykemittarien suunnittelijat suunnittelevat hienoa tekniikkaa, ei heitä kiinnosta se että mittaria ei voi käyttää surkeiden käyttöohjeiden takia.

3)     Käyttöoppaita kirjoittavat marsilaiset*, joilla ei ole aavistustakaan laitteesta ja sen käyttötarkoituksesta. Miten muuten voi selittää sen, että käyttöohjeesta ei selviä miten laitteesta pannaan virta päälle ja pois? Se ei nimittäin aina selviä laitteesta, eikä käyttöohjeestakaan.

*Oikeasti käyttöoppaita kirjoittavat kai tekniset kirjoittajat ja dokumentoijat

Haluaisin tietää kuinka usein käy niin että vempain jää nurkkaan pölyttymään koska sen käyttöönotto on niin hankalaa? Se on sääli, koska usein laitteessa ei ole muuta vikaa kuin huonot käyttöohjeet.

Sekin olisi kiva tietää, kuinka moni rupeaa välttelemään tietyn brändin tuotteita, koska niistä on niin ikäviä kokemuksia?

Kerro omat karvaat kokemuksesi vempainten ja niiden käyttöohjeiden kanssa!

p.s. En myöskään ole tyhmä.