Tietoisen syömisen haasteita

[captionpix imgsrc=”https://satsinen.com/wp-content/uploads/2012/06/savoring.jpg” width=”190″]

Viime syksynä kirjoitin jutun intuitiivisen syömisen opettelusta. Intuitiiviseen syömiseen kuuluu olennaisesti sekin, että pyrkii olemaan tietoinen nälän ja kylläisyyden tunteistaan ja nauttii tietoisesti jokaisesta(?) suupalasta.

Kun uusiin syömistapoihin liittyvä uutuudenviehätys hiljalleen karisi, minun oli aika helppo palata vanhoihin automaattisiin syömistapoihin. Kuka sitä nyt jaksaa jatkuvasti miettiä, kuinka täynnä on asteikolla 1-5 ja pitäisikö jo lopettaa syöminen vaikka annoksesta on vielä neljäsosa jäljellä? Ruokaa vaan napaan niin että voi siirtyä seuraavaan aktiviteettiin!

Tietoisena pysytteleminen on hirveän työlästä.

Sitä paitsi syömiseen keskittymistäni häiritsi sekin, että saatoin kesken syömisen ruveta ajattelemaan Katri Mannista ja seisomaan nousemista. Katri näet ehdotti yhdessä kommentissa, että voisin nousta seisomaan aina kun huomaan ajatusteni ryhtyvän laukkaamaan. En ikinä noussut seisomaan, mutta rupesin kyllä ajattelemaan säännöllisesti Katria syödessäni.

Tietoisen syömisen opettelussa on työläyden lisäksi muitakin ikäviä puolia: se, että joutuu kiinnittämään huomiota siihen, mitä oikeasti haluaa. Haluanko oikeasti suklaata ja irtokarkkeja vai kaipaanko vain pientä vaihtelua elämääni? Itse joutuisin ehkä myöntämään, kuinka tyytymätön oikeasti olen elämääni.

Tietoisena pysytteleminen saattaisi vaarantaa helpon ja suhteellisen halvan keinon saada vaihtelua elämään.

*******

Sen verran olen sentään edistynyt, että syön nykyään n. 80% aterioistani pöydän ääressä sängyn, nojatuolin tai työpöydän sijasta. Enkä ole suinkaan luopunut tietoisemman syömisasenteen tavoittelemisesta. 🙂

Kaizen-tekniikan kokeiluni on ollut niin onnistunut, että suunnittelen soveltavani sitä myös tietoisen syömisen opetteluun. Olen käytännössä lopettanut sormien ihon raapimisen kynsilläni ja peukaloiden iho on jo melkein täysin parantunut. Nyt voisin jo lakata sormenkynteni.

Suunnitelma on seuraavanlainen. Ensimmäinen Kaizen-askeleni tietoisen syömisen opettelussa on seuraava: Kerran päivässä syömään ryhtyessäni pysähdyn ja panen merkille kuinka nälkäinen olen asteikolla 1-5 ja mikä on senhetkinen tunnetilani. Siinä kaikki.

Kysymys: Kuinka usein huomaat syöväsi pelkästään siksi että olet pitkästynyt tai jonkin muun tunnetilan vallassa?

2 Replies to “Tietoisen syömisen haasteita

  1. Minä en tarvitse edes mitään erityistä tunnetilaa syödäkseni. Riittää, että on perjantai tai lauantai tai sunnuntai…joiden kunniaksi voi “vähän” herkutella 🙂

  2. Sä harrastat ilmiselvästi tapasyömistä. 🙂 Mun tietoisen syömisen harjoittelu on edennyt niin, että ensimmäisen suupalan syötyöni muistan että nythän pitkin pysähtyä miettimään nälkää ja tunnetilaa. Ja aika paljon erilaiset rutiinit hallitsevat syömistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.