Satu
Pääsiäinen sujui ärtyisissä tunnelmissa, joten myrtsikissalle on taas käyttöä!
Alku oli ihan lupaava mutta tunnelmat lässähtivät nopeasti. Torstai-iltapäivällä olin hyvällä tuulella mutta myöhäisillasta niin hermostunut että ahmin nopeasti sen ainoan suklaamunan jonka olin hankkinut itselleni pääsiäiseksi.
Minun piti ottaa kuva suklaamunasta blogia varten, mutta siitä on jäljellä vain muovinen actionfiguuri. Tai miksi näitä nyt kutsutaan – se on tuollainen pieni ruma muovimöltti*.
Se johtuu siitä, että deletoin vahingossa kaikki nettisivustoni torstai-iltana. Olin niin uppoutunut toiseen projektiin etten huomannut mitään pariin tuntiin. Onneksi webhotellini tuli apuun ja palautti kaikki sivustot lauantaisesta turvallisuuskopiostaan. Menetin ainoastaan muutaman blogikommentin, koska blogipostaukset ovat minulla tallessa Wordissä.
Mieli pysyi matalana melkein koko pääsiäisen. Työskentelin pyöreitä päiviä yhden projektin kanssa ja joka välissä tapahtui pieniä vastoinkäymisiä jotka saivat minut kihisemään kiukusta.
Olen mielestäni ollut viime viikkoina tavallista kiukkuisempi, mikä voi johtua siitä että olen jättänyt pois hormonikorvauslääkityksen. Migreeninpoikaset ovat vähentyneet, mutta onko sekään hyvä, että lähettelen kiukkuisia sähköposteja ja panisin ihmiset kävelemään lankulle jos voisin?
Öö, en tiedä. Kiukussa on kyllä paljon energiaa. 🙂
******
*Kun minä olin lapsi kaikki oli paljon paremmin ja suklaamunista sai vain kauniita ”jalokivin” koristeltuja sormuksia. Ne olivat paljon hienompia kuin nykyiset muovihäkkyrät!
Tohtori Jojon diagnoosi kiukuttelusta: se on selvästi yhteydessä korvaushoidon lopettamiseen. Itselläni tämä vaihe on onnellisesti ohitettu, mutta muistan kyllä, kuinka ennen korvaushoidon aloittamista itketin työkavereita ja raivosin ukkoparalle harva se päivä. Hävetti ja nolotti jälkeenpäin, mutta pinna oli silloin niin älyttömän lyhyt, ettei purkauksissa ollut minkäänlaista harkintaa. Purkauksen voimakkuus ei ollut yleensä missään suhteessa sen aiheuttajan suuruuteen tai merkitykseen, sain hillittömiä kohtauksia pilkunkokoisista pikkuasioista.
Nykyisin pystyn esimerkiksi olemaan ärähtämättä miehelle kipakkaa kommenttia jostain hänen typerästä huomautuksestaan. Yleensä ei kannata kehittää riitaa olemattomista, ja yleensä myös hänellä on syynsä olla pahalla päällä. Helpommalla pääsee, kun ei sano mitään tai korkeintaan vienosti myötäilee.
Lähimmäistesi hyvinvoinnin vuoksi ehdotan, että otat hormonit käyttöön uudelleen. Pahin vaihe menee yleensä ohi muutamassa vuodessa. Minä käytin korvaushoitoa kolme vuotta, sen jälkeen totesin selviäväni ilman. Pahimpia olivat psyykkiset oireet, vaikka kyllä kuumat aallotkin aika kiusallisia voivat olla tullessaan puolentoista tunnin välein. Koskaan en kuitenkaan joutunut vääntämään lakanoista hikeä niin kuin jotkut onnettomat ikätoverit.
Ok, mä käyn hakemassa uudet hormonikorvauslääkkeet apteekista tänään. 🙂 Vanhat meni vaihtoon koska ne todennäköisesti pahensi mun migreenitaipumusta. Ja tavaton äkkipikaisuus tuntuu vähän vieraalta..