Satu
Patrik Borg julkaisi jokin aika sitten blogissaan kirjoituksen aiheesta Mitkä ihmeen paheet? Asiasta käytiin mielenkiintoista keskustelua kommenttiosiossa. Patrikin pointti oli, että syömisessä ei pitäisi puhua paheista varsinkaan moraalisessa mielessä, koska syyllisyyden tunteista ei ole terveellisemmän syömisen oppimisessa iloa.
Lisäksi kuten Patrik totesi, aika sattumanvaraiset asiat – kuten karkin ja roskaruoan syöminen – valikoituvat paheiksi, eivätkä esimerkiksi muut haitalliset asiat kuten liian vähäinen nukkuminen tai liian vähäinen liikkuminen, joilla on todellista merkitystä terveyden kannalta.
Psykologiassa taas syyllisyys määritellään tunteeksi joka syntyy, kun rikkoo rajan väärän ja oikean välillä tai muuten toimii omien arvojensa vastaisesti. Syömisen suhteen tämä merkinnee yleensä sitä, että kokee syövänsä liikaa jotain sellaista mikä ei ole hyväksi itselle.
******
Suomalaisessa Wikipediassa pahe määritellään esim. näin:
Pahe voidaan määritellä hyveiden turmeltumisena, mikä voi tarkoittaa sitä, ettei käytä hyvettä, väärinkäyttää sitä tai käyttää liikaa.
Paheista Wikipedia mainitsi. mm. himon (kohtuuden vastakohta) ja mielettömyyden (viisauden vastakohta).
Paheellisuus syömisessä merkitsisi siis erityisesti kohtuullisuuden ja suhteellisuudentajun puutetta. Itse rupesin pohtimaan, voisiko paheen määritellä myös niin, että mieliherkun syöminen on pahe silloin kun siitä kantaa syyllisyyttä. Herkuthan on tarkoitettu nautittaviksi.
Herkun syöminen olisi pahe myös silloin, kun jatkaa syömistä senkin jälkeen kun ei pysty enää nauttimaan siitä. Olen itse huomannut, että yliarvoin systemaattisesti tarvitsemani irtokarkin määrän –syön silti karkit loppuun vaikka ne ovat jo kauan sitten alkaneet maistua puulta.
Normaali tiukkapipoinen laihduttaminen on paheellista, koska pienikin poikkeama dieetistä nähdään suurena ongelmana vaikka se ei sitä todellisuudessa ole, puhumattakaan siitä monien dieettien asettamat rajoitukset syömiselle ovat keinoteikoisia – niillä ei ole mitään tekemistä esim. terveellisyyden kanssa. Tiukat dieetit ovat siis kohtuuttomia ja kärsivät suhteellisuudentajun puutteesta.
********
Mieleeni on jäänyt viime keväältä eräs ystävän kanssa viettämäni mukava leffailta. Illan aikana pidimme hauskaa, söimme roskaruokaa ja nautimme irtokarkkia ja päälle vielä pehmikset. Suorastaan bakkanaalit siis.
Oloni oli poikkeuksellisen rento sinä iltana minkä luulen johtuneen siitä että pidin vähän lomaa jo kohtuuttomat mitat saavuttaneesta syömisen järkevyydestä! 🙂