Harrastukset ovat parasta mielen jumppaa

Aloitin salsaamisen ja kuorossa laulamisen puolisen vuotta sitten.

Näin jälkeenpäin en voi käsittää kuinka olen pärjännyt ilman kunnollisia harrastuksia näinkiin pitkään.

Satuin törmäämään eilen osuvaan sitaattiin John Adamsilta:  Vanha mieli on kuin vanha hevonen – sinun pitää harjoittaa sitä jotta se pysyy toimintakunnossa. (alkup. Old minds are like old horses, you must exercise them if you wish to keep them in working order.)

Minusta harrastukset ovat juuri oman mielen ”jumppaamista”. Ilman harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita ihmisen mieli on kuin seisova lätäkkö joka alkaa ennen pitkää haista. Nyt jälkeenpäin voin todeta että oma mieleni taisi suorastaan löyhkätä – enkä edes tajunnut sitä itse ennnen kuin aloitin taas säännöllisen harrastamisen. 🙂

Uudet harrastukseni tuntuvat vain paranevan vanhetessaan. Kuorossa laulaminen on opettanut minulle läjäpäin uusia asioita musiikista ja laulamisesta. Olen jo alkanut tuntea me-henkeä kuoro- ja salsakavereiden kanssa vaikka me tapaammekin vain kerran viikossa.

On myös hirveän mielenkiintoista seurata kuinka omat taidot pikku hiljaa kehittyvät.

Viime syksynä en osannut kuin vähän raakkua mutta marraskuussa olin jo esiintymässä julkisesti.  Pari viikkoa sitten hämmästelin kuinka ääneni tuntui yhtäkkiä muuttuneen muovailuvahaksi jota voi venyttää melkein mielin ja määrin. Kiinostavaa on myös se kuinka vaikeaa salsa on – tiedän että olen parempi salsaaja nyt kuin viime syksynä kuin aloitin, mutta en ole huomannut siinä samanlaista hyppäystä kuin laulutaidoissani.

Tykkään myös siitä että pääsen salsassa ja kuorossa käyttämään sellaisia puolia itsestäni joille muuten ei ole käyttöä. Työminäni on eri ihminen kuin se joka käy salsassa ja kuorossa.

Olen nykyään sitä mieltä että ihmisten pitäisi laulaa ja tanssia mieluiten joka päivä.  🙂 Pelkään että minusta saattaa ajan mittaan tulla myös aika rasittava jos rupean kantamaan nuotteja mukanani ja tiukkaan kaikilta kavereiltani mitä ääntä he mahtavat laulaa tai osaavatko he kenties soittaa jotain instrumentteja…

Kummallisin asenne mihin olen törmännyt uusista harrastuksista puhuessani on se, että ihmiset tuntuvat ajattelevan että pitää ensin olla jotain lahjoja ennen kuin voi harrastaa laulua, tanssia tai kuvaamataiteita. Mitään etukäteislahjoja ei mielestäni tarvita edes ns. taideaineissa – ainoa edellytys on halu harrastaa jotain.

Mitä sitten vaikka olisikin alussa aivan surkea? Tärkeintä on että on hauskaa ja oppii jotain uutta.

*******

Kuukausi vaihtui lauantaina.

Valitsin maaliskuun teemaksi (aamusivujen) kirjoittamisen a la Julia Cameron. Kirjoitan joka päivä 15 minuuttia jotain muuta kuin blogi- tai asiatekstejä. Tänä aamuna kirjoitin parvekkeen kaitella steppailevasta talitintistä.  Asetin kuukauden viralliseksi tavoitteeksi kirjoittaa valmiiksi Hannan tyttöjen kanssa aloittamani Keijusadun. Keijut, noidat ja lohikäärmeet, täältä tullaan. 🙂

Hyvää viikon alkua ja hauskoja hetkiä omien harrastusten parissa! Jätä kommentti – kuulisin mielelläni sinun harrastuksistasi ja mikä niissä on parasta.