Satu
Asetin heinäkuulle hyvin vaatimattoman tavoitteen eli sen että panen alulle yhden hyvän tavan. Koska minulla on vieläkin paha tapa istua lysähtäneessä asennossa, valitsin kohteeksi ryhdin kohentamisen.
Tekninen toteutus on hyvin yksinkertainen: tehtäväni on huomata kerran päivässä lysähtänyt asento ja korjata se ja sillä sipuli.
*******
Olen yrittänyt parantaa ryhtiäni monta kertaa aikaisemminkin, mutta laihoin tuloksin. Yleensä homma menee niin että innoissani päätän että hetkestä x lähtien en enää istu lysyssä. Kohta kuitenkin huomaan että istun huonossa asennossa eikä minua edes huvita suoristaa ryhtiä kun lysyssä istuminen on niin paljon vaivattomanpaa.
Viimeisin vakava yritys ryhdin (ja alaselkäkipujen) parantamiseksi minulla oli viime syksynä kun noudatin jonkin aikaa kyfoottisen ryhdin parantamiseen tarkoitettua kunto-ohjelmaa. Ohjelma oli hyvä, mutta liian vaativa minulle. Yhden treenin hinkkaaminen läpi vei puolitoista tuntia ja niitä olisi pitänyt tehdä niin usein kuin mahdollista.
Jossain vaiheessa yksinkertaisesti luovutin.
Maailmoja syleileviä tavoitteita on helppo asentaa itselleen mutta vaikea saavuttaa. Tällä kertaa päätin olla fiksumpi ja määritellä tavoitteen niin että että se on naurettavan helppo toteuttaa ja siinä on hyvin vaikea epäonnistua.
Niin huonoa päivää ei voi tulla vastaan ettenkö onnistuisi ainakin kerran huomaamaan huonon ryhdin ja korjaamaan sen.
Pari viikkoa on kulunut ja olen saavuttanut tavoitteen joka päivä. 🙂 Vaikka tavoitteeni on korjata ryhtiä vain kerran päivässä, käytännössä teen sen kuitenkin monta kertaa. Tänään olen korjannut ryhtäni ainakin 10 kertaa.
Siitä alkaa selvästi tulla tapa. Joinakin päivinä jopa aloitan työt asettumalla istumaan oikea-oppisesti. 🙂