Satu
Viime kuukaudet ovat olleet kiireistä aikaa enkä ole jaksanut juuri keskittyä painonpudotukseen.
Painoni ei ole onneksi noussut mutta ei kyllä laskenutkaan.
Kun minulla on ollut vähän aikaa hengähtää, olen miettinyt painonpudotuksen uudelleen käynnistämistä. Punnitsin mielessäni laihduttamisen hyötyjä ja haittoja tulin yllätyksekseni siihen lopputulokseen, että laihdutusyrityksistäni on enemmän haittaa kuin iloa.
Tein listan niistä hyödyistä, joista pääsisin nauttimaan jos lopettaisin laihduttamisen (tämä on paradoksaalinen versio tekniikasta, jota käytin tässä postauksessa).
- Voin syödä mitä tahansa koska tahansa
- Voin keskittyä elämässäni muihin asioihin
- Voin tuntea olevani ulkonäkökeskeisen ja pinnallisen kulttuurin yläpuolella 🙂
- Voin lopettaa jatkuvan syömisten ja ulkonäön kyttäämisen
- Voin lohduttaa itseäni syömällä herkkuja koska tahansa
- Voin valita syömiseni sen mukaan mistä pidän, en sen mukaan mikä olisi ”terveellistä” tai laihduttavaa
- Minun ei tarvitse enää tuntea syyllisyyttä syömisistäni
- Minun ei tarvitse kamppailla itseni kanssa jatkuvasti
Tein listan jo viime perjantaina mutta laihduttamisen lopettaminen tuntuu yhä hyvältä ajatukselta. Lihavoimani kohdat ovat niitä jotka käänsivät viisarin lahduttamisen lopettamisen puolelle. Muut syyt ovat lähinnä teoreettisia, koska en yleensä halua syödä ”mitä tahansa koska tahansa” eikä herkkujen vetäminen stressitilanteessakaan tunnu enää niin houkuttelevalta.
Kaikista eniten kaipaan yksinkertaisesti mielenrauhaa. Vaikka en ole harrastanut mitään kitudieettejä, syömisen ja ruokavalion tarkkailusta ja rukkaamisesta on tullut turhan iso härkänen elämässäni.
En halua sellaista energiasyöppöä elämääni.
::::::::::::::::::::::::::
Tällä päätöksellä on tietysti ikävät puolensa.
En erityisemmin tykkää tämänhetkisestä ulkonäöstäni. Viime perjantaina näin vilauksen itsestäni kaupan ikkunassa – lyhyt, tanakka keski-ikäinen nainen – enkä pitänyt näkemästäni. Mutta siitä huolimatta aion jättää aktiivisen laihduttamisen sikseen – enhän minä nyt käytä kaikkea aikaani kauppjen vaatekopissa sovittamassa vaatteita tai peilaile itseäni kauppojen ikkunoista.
En usko että terveytenikään hirveästi kärsii päätöksestäni. Painoindeksini on tällä hetkellä vähän yli 29 ja niin kauan kuin se pysyy siellä, minun ei tarvinne huolehtia akuuteista terveysongelmista. Ja liikuntaa jatkan tieysti samaan tapaan kuin ennenkin.
Kysymys: Oletko koskaan pohtinut laihduttamisen lopettamista? Ja laihduttamisen lopettamisella en tarkoita nyt hällä väliä asennetta, jossa kiskotaan kitaan ruokaa kuin viimeistä päivää.
Ehdottomasti kannattaa lopettaa laihduttaminen, jos tuntuu siltä, että haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Mitä tahansa painonsa tai ulkonäkönsä eteen haluaakaan tehdä, on aina hyvä, jos asiat ovat sellaisia, että niiden kanssa voi elää nyt ja aina.
En vain ole pohtinut laihduttamisen lopettamista, vaan olen sen tehnyt.
Laihduttelin noin kymmenen vuoden välein 10-20 kg kerralla, ja lihoin aina takaisin. Laihdutus ei siis tapahtunut kauhean järkevillä menetelmillä, koskapa kilot palasivat heti, kun aloin syödä ns. normaalisti.
Viimeinen laihdutukseni oli vuoden 2007 alussa, jolloin sain Patrik Borgin opeilla karistetuksi kuusi kiloa puolessa vuodessa. Sitten alkoivat vaihdevuodet, ja vaivoihin saamani hormonit syöpötyttivät niin, että loppuvuoden aikana kiloja tuli saman verran lisää, eikä riittänytkään. Se oli sen verran masentava kokemus, että päätin lopettaa laihduttamisen.
Ja mitä tapahtuikaan: lakkasin lihomasta! Painoni on jo useita vuosia pyörinyt samassa parin kilon haarukassa. En ole tilanteeseen ihan tyytyväinen, koska painoa on vähintään 15 kg liikaa, mutta minusta on parempi olla lihomatta tästä enempää kuin laihtua ensin ja lihoa sitten. Jokainen laihdutus on tuonut kiloja enemmän kuin laihdutuksella olen saanut karistetuksi, joten en oikein uskalla edes aloittaa.
Yritän syödä perusterveellisesti, tarpeeksi kasviksia, proteiinia, kuitua jne. En juurikaan rajoita syömisiäni, syön makeita herkkuja lähes päivittäin. Useimmiten kerralla nautitut määrät pysyvät kuitenkin kohtuudessa, eikä minulla ole koskaan sellaisia hillittömiä mussutushimoja kuin joskus männävuosina laihduttaessani.
Oletpa hyvin pystynyt pitämään linjasi ja painokin on pysynyt ihailtavan tasaisena. 🙂 Itsekin olin kohtuullisen tyytyväinen päätökseeni niin kauan kunnes piti ruveta ajattelemaan uusien vaatteiden hankkimista vanhojen tilalle… Joten saapa nähdä miten tässä lopuksi käy.
Olen höllännyt tiukkaa pipoani ja ruvennut syömään enemmän tavallista ruokaa.