Ennen kesälomaa suunnittelin viettäväni liikunnan suhteen aktiivisen loman. Minulla olisi kerrankin aikaa kuntoilla ilman kiirettä. Suunnittelin kokeilevani mielenkiintoisia uusia lajeja ja tarkoituksena oli ehtiä myös aamujumppiin, joihin en normaalisti ikinä ehdi.
Kolmen viikon loma on nyt takana päin ja huomenna tie vie pitkästä aikaa työpöydän ääreen. Loma oli aivan mainio, mutta miten sujui kuntoilu loman aikana?
Ei oikeastaan mitenkään!
En ole koko aikana käynyt kertaakaan jumpassa tai juoksemassa. En herännyt yhtenäkään aamuna niin aikaisin, että olisin ehtinyt edes kaikkein myöhäisimpiin aamujumppiin.
Ensimmäinen lomaviikko kului matkoilla, eikä mieleni tehnyt piipahtaa hotellin kuntosalilla, vaikka sekin kai olisi ollut mahdollista. Toisen lomaviikon alussa olisi ollut mainiosti aikaa käväistä jumpassa, mutta sen sijaan ryhdyimme tekemään makuuhuoneremonttia, joka vei kaiken energian.
Kun aurinko paistoi kuumasti, lähdimme rannalle makoilemaan. Ja kun ilta-aurinko lämmitti ihanasti, kuumeni grilli, jossa paistettujen herkkujen nauttimisen jälkeen hikijumppa ei enää tuntunut kovin houkuttelevalta ajatukselta.
Ennen lomaa ajattelin, että tulisin lähteneeksi kuntoilemaan edes kerran tai pari, mutta ilmeisesti olen mustavalkoisempi kuin osasin kuvitellakaan. Löhöilyn ja liikunnan yhdistäminen tuntui täysin mahdottomalta yhtälötä.Lomalla otin vapaata kaikista arkisista velvollisuuksistani, myös liikunnasta ja tietokoneen ääressä istumisesta.
Toivottavasti tämä ei kerro siitä, että kuntoiluintoni on lopahtanut kokonaan, vaan siitä, että kuntoilu on jo niin tiiviisti osa arkea, että siitäkin oli vaan ihan pakko saada lomaa.