Ei mitään asiaa

youreabananzTällä blogipostauksella ei ole mitään aihetta. Olen turhaan yrittänyt yli viikon kirjoittaa aiheesta X tapaa kuntoilla fiksummin – minulla on jo lista valmiina – mutta mitään tekstiä ei vaan synny. 🙁

Lopulta päätin etten kirjoita mistään, kunhan nyt kirjoitan jostain. 🙂

Tiistaina – vai oliko se keskiviikkona – asuntooni ilmestyi yhtäkkiä talitintti.

Tämä on kolmas kerta kun niin on tapahtunut. Asuntoni on kuudennessa kerroksessa puurajan korkeudella ja linnuilla on joskus tapana istuskella keittiön ikkunaan kiinnitetyn lämpömittarin päällä. Talitintti todennäköisesti livahti sisään avoimesta keittiön ikkunasta. Tämä talitintti ei panikoinut erityisen pahasti, vaan onnistui lentämään ulos parvekkeen ovesta aika pian sisään pujahdettuaan – ennen kuin sain napattua siitä kuvan kamerallani.

Harmin paikka, olsin halunnut kuvan talitintistä istuskelemassa keittiötason päällä. 🙂

 *******

Uusien asioiden kokeileminen ei ole vielä lähtenyt oikein kunnolla käyntiin.

Olen tehnyt itselleni listan asioista joita voisin kokeilla. Yksi niistä on Tennispalatsin tanssikoneen testaaminen mutta sekin meni mönkään kun lähdin tiistai-iltana hakemaan varaamaani kirjaa Kaisaniemen kirjastosta. Harhailin niin pitkään hyllyjen välissä etsimässä yhtä kirjaa, etten enää jaksanut pakottaa itseäni enää tanssikoneelle. Eikä ole muuten ensimmäinen kerta kun olen harhaillut ko. laitoksessa – keräsin varmaan tuhansia askeleita sampoillessani hyllyjen välissä – välillä kellarissa, välillä 4. kerroksessa.

Yksi lokakuun lupauksistani on opetella ottamaan etäisyyttä stressaaviin ajatuksiin.

Siihen on olemassa erilaisia tekniikoita, mutta se mikä niille on yhteistä on se, että ajatuksiin pyritään suhtautumaan pelkkinä ajatuksina. Esim. ajatus että ”Olen ruma läski pullukka” voi pilata päivän, mutta vain jos ottaa sen liian vakavasti. Toisin sanoen, se että päähäsi sattuu putkahtamaan ajatus,”Olen banaani” ei tarkoita sitä että olet banaani ja että sinun pitää ruveta elämään elämääsi siitä lähtökohdasta että olet banaani. Vaikka se sattuisi olemaan totta.

 ******

Lisää puuta heinää. 🙂

Yksi tämän viikon järkytyksistä on ollut se, että seuraamani amerikkalainen Bridge(Silta)-sarja on kadonnut jonnekin. Nyt sen tilalla tulee tyhmä Walking Dead-sarja. T’ällä hetkellä ainoa säännöllisesti seuraamani telkkariohjelma on torstai-illan Arrow-sarja.

Tanssii tähtien kanssa –sarjan katsomisestakaan ei tule mitään, kun rupean aina harjoittelemaan omia salsa-askeleita.

Mitä sinne kuuluu?

 

5 Replies to “Ei mitään asiaa

  1. Siitä silta-sarjasta tuli viime viikonloppuna viimeinen jakso.
    Olin eilen koulutuksessa Härmässä ja siellä oli todella mahtava luennoitsija puhumassa työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Sai nauraa paljon ja välillä vähän itkettikin. Sanoma oli: rakasta itseäsi ja pidä itsestäsi huolta. Toisia ihmisiä ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan heihin voi.

    1. Byää, varmaan ne tekevät uusia jaksoja? Ei ne voi koko sarjaa siihen päättää..

      Mikä teidän luennoitsijan nimi oli?

      1. Luennoitsija oli Eira Vanhatupa Sedusta. Todella hyvä tyyppi!

        Ehkä ne tekee uusia jaksoja. Riippuu varmaan siitä kuinka se on Usa:ssa menestynyt.

  2. Unohdun ja eksyn usein kirjastoon, mielelläni ja pitkäksi aikaa. Olenkin joskus ajatellut, että jos jäisin työttömäksi ja pitäisi etsiä uutta ammattia, kirjastovirkailija olisi aika korkealla listalla. Kirjakaupan myyjäksikin voisin ruveta, vaikka kirjakaupoissa on kirjastoihin verrattuna se vika, että niissä on vähemmän klassikoita.

    Negatiivisesta ajattelusta: jos jotain aloittaessaan ajattelee “Ei siitä mitään tule”, on hyvin todennäköistä, ettei siitä tulekaan. Kun on jo valmiiksi asennoitunut epäonnistumaan, ei ole mitään edellytyksiä onnistua. Uusiin juttuihin pitäisi osata suhtautua avoimesti ja uteliaasti ja niin, ettei mahdollinen epäonnistuminen olisi katastrofi. Onpahan kokeiltu, ja tultu yhtä kokemusta rikkaammiksi.

    Mitä tuohon Bridge-sarjaan tulee, en ymmärrä, miksi jenkkien pitää joka sarjasta vääntää oma versionsa. Alkuperäinen on kuitenkin yleensä aina parempi, amerikkalaisia varten täytyy niin monia asioita siloitella ja kaunistella. Ajatellaanpa nyt vaikka brittien räävitöntä Hävytöntä! -sarjaa. Ei Jenkeissä voisi kuvitellakaan tuollaista komediasarjan päähenkilöä, rapajuoppoa, umpihullua ja täysin vastuutonta perheenisää. Muutkin sarjan hahmot ovat työtä vieroksuvia ja ainakin lievästi rikollisia.

    (Minä tosin katsoin Hävytöntä! aluksi vain James McAvoyn vuoksi, hänhän esitti Fionan sulhasta Steveä. Tähän liittyy romanttinen tosikertomus: James ja Fionan esittäjä Anne-Marie Duff löysivät toisensa sarjaa tehtäessä ja ovat nyttemmin naimisissa keskenään.)

    1. Hei Jojo-täti!

      Mä olen itse asiassa ollut nuorena jonkin aikaa töissä sekä kirjastossa että kirjakaupassa (jouluapulaisena). Yllä olevassa tapauksessa harhailin kirjastossa ainoastaan sen takia, että se on remontin jälkeen jotenkin hämäävä. Löysin haluamani kirjan lopulta vain siksi että löysin sattumalta ko. kerroksen kartan… No sainpahan liikuntaa.

      Ja Akateemisessa kirjakaupassa saan kyllä kulumaan aikaa vaikka kuinka kauan. Sinne voisin mennä vaikka töihin. 🙂

      Mä päädyin katsomaan amerikkalaista Bridge-sarjaa täysin sattumalta. Siinä on se hyvä puoli tanskalaiseen verrattuna että miespääosanesittäjä on erittäin miellyttävän näköinen. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.