Joulu sujui enimmäkseen ilman suurta hiusten raastantaa – eniten joulustressiä tuottivat sukulaiset, kuten myös iloa. 🙂
Hauskinta oli taaskin Hannan tyttöjen kanssa seurustelu. S:n paras joululahja oli Lumia-kännykkä, I:n parhaat lahjat olivat yksisarvinen jonka nimesimme Hopearusetiksi ja ensimmäinen kännykkä (yksisarvinen on 44. pehmoeläin I:n kokoelmassa).
Tytöillä ei kauan nokka tuhissut kun he olivat jo opettaneet minulle viisi uutta tapaa käyttää kännykkää (nyt mäkin lähettelen WhatsAppilla sujuvasti ääniviestejä). Kuulin myös että S seuraa muutamia vlogeja. Lisäksi S esitteli kaikki telinevoimistelussa oppimansa perusakrobatiajutut – S osaa tehdä siltoja, käsilläseisontoja, spagaatteja ja kärrynpyöriä kuin vettä vaan.
Kyllä käy kateeksi. Jos yrittäisin samaa itse, kaatuisin viikoksi sänkyyn potemaan.
Joulun ruokailut sujuivat rutiinilla, en syönyt itseäni ähkyyn kertaakaan vaan keskityin tasaiseen puputtamiseen. Aattona ja joulupäivänä söin kiltisti jouluruokaa, sen jälkeen siirryin verottamaan talon keksivarastoja.
Vierashuoneen sänkyyn ja lattialle taisi jäädä melkoinen läjä keksinmuruja, koska söin niitä keksejä samalla kuin luin romaaneja ja Kodin Kuvalehtiä sängyssä. Tarkoitus oli imuroida murut pois sängystä ja lattialta, mutta se jäi lähtökiireissä tekemättä.
Uusi elämä alkaa 7.1.
Tämän vuoden alussa en aio asettaa kunnianhimoisia liikunta- tai ruokavaliotavoitteita. Ainoa tavoiteeni on saada taas liikunta ja erityisesti voimaharjoittelu rullaamaan säännöllisesti. Koko syksy oli aivan kummallista soutamista ja huopaamista elämäntapojen suhteen ja voimaharjoittelu kärsi tietysti siinä hässäkässä eniten.
Keinoni päästä taas kiinni säännöllisen voimaharjoittelun syrjään on vanha ja hyväksi koettu: asetan riman niin alas että rima ei nouse aloittamisen suhteen liian ylös. Käytännössä se tarkoittaa sitä että aion harrastaa voimaharjoittelua max kymmenen minuuttia kerralla kaksi kertaa viikossa (ke ja pe). Siitä se taas lähtee.
Todella iso muutos elämääni tulee keskiviikkona 7.1. Palaan takaisin koulunpenkille ja minulla on keskiviikosta lähtien taas normaali-ihmisen elämänrytmi. Jippii!
Voisin kieriskellä lattialla pelkästä onnesta. 🙂
p.s. Toivottavasti paras ystäväni ei koskaan lue tätä postausta, hänelle ajatus keksien syömisestä sängyssä on täysin käsittämätön!
p.p.s Jos yhä pohdit uuden vuoden lupausten tekemistä, minulla on seitsemän ehdotusta konkreettisten elämäntapamuutoksten tekemiseksi. Lista on viime vuodelta mutta se on yhä ajankohtainen.
Hyvää uutta vuotta ja tsemppiä voimaharjoitteluun sekä koulunpenkille. T. Miisa