Vieroitusoireita

Vielä viime viikolla heräsin maanantaiaamuun auringonsäteiden valaisemassa hotellihuoneessa. Istuin palmujen varjostamalle terassille odottamaan, kun mies ja lapset hakivat kaupasta tuoretta patonkia, jonka päälle levitin aamiaisella reilusti salamia ja kermaista juustoa. Hyppäsin kesämekkooni ja tepsuttelin hotellin uima-altaan äärelle, jossa valahdin aurinkotuoliin nauttimaan auringon elvyttävästä voimasta….

Kyllä, olen ollut lomalla eikä arkeen palaaminen ole helppoa.

Tänä aamuna heräsin runsaslumiseen maisemaan: takatalvi, mahtavaa! Pukeuduin jo kertaalleen kesän ajaksi varastoimaani toppatakkiin ja lähdin töihin. Töissä kohtaan kalpeakasvoiset kollegat ja unisen toimiston, jossa mikään ei poissaollessani ole muuttunut. Loisteputkilamput loistavat ja kahvihuoneessa keskustellaan, mistäs muusta, kuin takatalvesta. Vähitellen joudun hyväksymään ajatuksen siitä, että olen todellakin palannut pohjoiselle pallonpuoliskolle, jossa elämääni on viime kuukausina kuulunut myös liikunta!

Lomalla kuntoilu ei käynyt mielessäkään. Huomasin kyllä, että osa turisteista käveli aamuisin jumppavetimissä vuoren rinteillä, ja muutama hoopo oli ottanut jopa kilpapyörän mukaansa, mutta me kuljimme paikasta toiseen taksilla. Ei maksanut kuin muutaman euron ja kaikki olivat tyytyväisiä. Iltaisin joku tarmokas perheenäiti ui hotellimme uima-allasta päästä päähän juuri niihin aikoihin, kun me olimme lähdössä katsastamaan paikallista ruokatarjontaa. Söin hyvällä ruokahalulla jäätelöä, pizzaa, pastaa ja pihviä.

Olo oli rento kuin laiskiaisella puun oksalla.

Nyt on edessä paluu arkeen, mutta missä luuraa tarmokas kuntoilija, jonka mielestä olisi ihanaa lähteä kärsimään body steppiin? Joka nauttisi siitä, että saa hikoilla liian ahtaassa zumbasalissa ja ottaa kanssakuntoilijoiden kyynärpääniskuja vastaan. Kuntoilija, jonka mielestä on vänkää seurata vatsalihaksiston kehittymistä ja allien kiinteytymistä?

Kuinka pitkään ihanasta ja onnistuneesta lomasta aiheutuvat vieroitusoireet oikein jatkuvat?