Shoppailu on rankka laji

Vaatteiden ostaminen on aina ollut yksi lempiharrastuksistani.

Ja kyllä ostoksilla ollessa rasvakin palaa, onhan sovituskopissa usein tukalan kuuma, ja kireiden farkkujen kanssa tarvitaan monesti raakaa lihasvoimaa. Laji vaatii myös erinomaista kestävyyttä, sillä usean kaupan kiertäminen rajatussa ajassa todellakin vie voimia. Sinnikkyyttä tarvitaan myös, sillä niin useassa sovituskopissa joutuu pettymään.

Ja kun haluaa haastaa itsensä toden teolla, voi ajoittaa shoppailun kaikista kovimpiin pakkasiin ja juosta kaupoissa toppatakissa ja hankalissa korkokengissä!

Nuorempana jaksoin pyöriä kaupoissa aamusta iltaan, mutta nykyään ajanpuute sekä miehen ja lasten nihkeä suhtautuminen kaupoissa lorvimiseen haittaa hiukan shoppailuharrastuksen harjoittamista 🙂 Mies ja lapset viihtyvät kahvin ja pillimehujen äärellä keskimäärin 15 minuuttia, ja siinä ajassa harvemmin löytyy juuri niitä oikeanlaisia ja oikeankokoisia vaatekappaleita.

Vaatteiden valinta on nykyään myös työläämpää kuin aikaisemmin.

Sopivia vaatteita on hankalampi löytää ja virhearvioita tulee tehtyä useammin kuin ennen. Kirjoitin kesällä ihanista pillifarkuista, jotka päädyin ostamaan hikisen kauppareissun päätteeksi. Pari päivää sitten päätin ottaa housut käyttöön. Ehkä olin kesällä hoikempi tai arvelin naurettavan pikkuruisten farkkujen olevan todella venyvää laatua, mutta joka tapauksessa housut olivat nyt liian pienet 🙁

Vaihtoehtoina oli jäädä odottamaan vatsamakkaroiden sulamista tai ostaa uudet housut. Joka lajissa on riskinsä; jumpassa voi nuljahtaa nilkka ja shoppailessa voi palata kaupasta kotiin kassi täynnä epäsopivia vaatteita. Koska en ole ikinä tavannut voivotella pieneksi jääneiden vaatteiden perään, lähdin reippaasti kauppaan ja satuin löytämään toiset (himpun verran isommat) lähes samanlaiset farkut!

Sentään eriväriset, jos vaikka jonain päivänä ne pienemmätkin mahtuisivat 🙂