Hanna
Lokakuu on vilahtanut ohitse ihan huomaamatta.
Kalenteriin on osunut niin monia päällekkäisiä tapahtumia, että loppujen lopuksi testikierrokseni uudessa kuntokeskuksessa supistui kahteen visiittiin. Nuorison kansoittamasta sh’bamista toivuttuani ehdin käydä kokeilemassa suosikkilajiani body balancea.
Ihanien lämpölamppujen alla ja tunnelmallisesti valaistussa salissa tunsin itseni notkeaksi kuin kissa, ja mikä tärkeintä, en tuntenut oloani aivan ikälopuksi 🙂
Kokeiluni jälkeen ryhdyin mielessäni listaamaan vaihtamisen plussia ja miinuksia, mutta loppujen lopuksi en pitänyt mietintämyssyä päässäni kovin pitkään.
Kun haluaa liikkua, tärkeintä kuntokeskuksen valinnassa lienee, että voi liikkua. Uusi paikka tarjoaa moninkertaisen määrän suosikkituntejani, jolloin tunneille on helpompi ehtiä mahdottomilta tuntuvista aikatauluistani huolimatta.
Tunnelma oli vähän haikea, kun ilmoitin ”loikkaavani” kilpailijalle.
Niiden seinien sisällä olin kuitenkin muuttunut sipsejä rouskuttavasta sohvasyöpöstä satunnaiseksi herkuttelijaksi ja aktiiviliikkujaksi. Jään todennäköisesti kaipaamaan vanhan salin rentoa ja kodikasta tunnelmaa sekä ihania rasvanpolttojuomia, joita en ole nähnyt myynnissä missään muualla.
Vanhalle salille pystyin myös aina menemään nuupahtaneen näköisenä ja ilman pelkoa siitä, että ovella tulee vastaan juhannusheila kahdenkymmenen vuoden takaa 🙂
Ympäristön vaihdos tekee silti hyvää!
Ssaan kulkea uudessa kuntokeskuksessa sen verran, että löydän pukuhuoneet ja muutaman jumppasalin, mutta kuntosalin puolelle en ole edelleenkään uskaltautunut. Olen kuitenkin päättänyt, että nyt on aika kokeilla myös kuntosalilaitteiden kolistelua. Kunhan vain selviäisin jotenkin ensimmäisestä opastetusta kuntosalikierroksesta mietimättä jatkuvasti sitä, kuinka taitamattomalta mahdan näyttää!
Nyt unohdat heti kaikki kuvitelmat siitä, miltä näytät kuntosalilaitteiden kanssa! Ei siellä kukaan katsele muiden taitoa tai taitamattomuutta, ja jos jokin laite on ihan käsittämättömän näköinen, sen kun kysyy lähimmältä kanssakuntoilijalta ”Miten tää toimii?”, ja saat ystävällisiä neuvoja laitteen käytöstä.
Aika hauska, kuinka eri tavalla eri kuntoilumuotoihin voi suhtautua. Meillä on työpaikalla kuntosali, ja kun kävin siellä ensimmäisiä kertoja, muistan ajatelleeni, että ”tämä ei ainakaan ole vaikeata”. Taisin olla kyllästynyt kaiken maailman -bikkien monimutkaisiin askelsarjoihin.
Valitettavasti kuntosali on jäänyt satunnaiselle käytölle. Minulla on nykyään niin pitkä työmatka, että en raaski jäädä työpaikalle enää työpäivän päätteeksi.
Mäkin ajattelin että tuo on aika J*?!lainen ajattelutapa – eli siis pitää osata jo ennen ekaa kertaa hallita ne laitteet, muuten ei voi mennä edes opastukseen. 🙂 Lähimmältä kanssakuntoilijalta kysyminen on hyvä strategia, useimmat ihmiset varmaan selittäisivät onnellisena laitteiden saloja.
Tästä tulikin mileen se, kun kerran näin varmaan ekaa kertaa ikinä kuntosalissa vierailleen tyypin kokeilevan selänojennuslaitetta. Se oli kieltämättä hilpeän näköistä. Itse muistan kerran tulleeni kuperkeikan kautta ulos ko. laitteesta kun en heti muistanut pistää jalkoja niiden tukien taakse… Tästähän saisi hyvän postauksen!