Märkien sukkien kuukausi on vaihtunut joulukuuksi ja samalla alkoi onnellisuusprojektini neljäs kuukausi.
Kuten kirjoitin lokakuun postauksessa, omistan tästä lähtien kokonaisen kuukauden yhden teeman tutkimiselle, sen sijaan että asettaisin itselleni paljon erillisiä lupauksia.
Valitsin joulukuun teemaksi myötätunnon itseä kohtaan (self-compassion). Lähestyn teemaa apukysymyksen muodossa: ”Miten voisin kohdella itseäni hyvin tänään?” Itsensä kohteleminen hyvin ja ymmärtäväisesti voi tilanteesta riiippuen tarkoittaa monta asiaa:
- Jos niskalihakseni ovat jumissa, pidän työnteosta taukoja useammin ja pidän huolta siitä, että harratan tarpeeksi liikuntaa.
- Jos olen väsynyt, se voi tarkoittaa sitä että menen tänään nukkumaan ajoissa.
- Käytän aikaa siivoamiseen koska viihdyn paremmin siistissä kodissa (ja saan siivoamisesta kummallista tyydytystä!)
- Jos mokaan, mietin miten voisin suhtautua itseeni ymmärtäväisesti sen sijaan että rupeaisin luetteloimaan virheitäni ja huonoja puoliani.
Kaiken kaikkiaan myötätunto itseä kohtaan on hämmentävä teema. Se että yritän kohdella itseäni hyvin joulukuussa kuulostaa siltä kuin julistaisin koko maailmalle että aion tässä nyt lelliä itseäni koko kuukauden. Mitä siitäkin seuraa?
En tiedä mitä asiasta seuraa, mutta sen tiedän että täydellisyydentavoittelu ja itsensä ankara tuomitseminen eivät ainakaan minun elämääni ole tuoneet niitä asioita joita olen niiden toivonut tuovan.
*******
Onnellisuusprojekti jatkuu muuten aika samoissa merkeissä. Yritän parhaani mukaan toteuttaa kahden ensimmäisen kuukauden lupauksia, eli yritän jatkossakin pitää krempat kurissa, liikkua fiksusti ja asettaa itselleni yhden isomman haasteen joka kuukausi.
Hyvä uutinen on että yritykseni oppia tietoisuustaitoja ovat kantaneet hedelmää.
Erityisesti Lehdet virrassa –harjoitus tuntuu auttavan ja olen mielestäni nykyisin himpun verran rauhallisempi ja vähemmän taipuvainen ottamaan omat stressaavat ajatukseni vakavasti. Olen harjoitellut myös tietoista hengittämistä ja sitä miten voin antaa ajatusten tulla ja mennä sen sijaan että takertuisin niihin tai ryhtyisin niiden kanssa tukkanuottasille.
Aion jatkaa tietoisuustaitojen kehittämistä. Tässä kuussa alan opetetella tunteiden käsittelyä eli sitä miten antaa (epämiellyttävillekin) tunteille tilaa sen sijaan että yrittäisin työntää ne pois tai tukahduttaa ne jollain oheistoiminnalla kuten syömällä tms.
Taidanpa tästä lähteä pienelle happihyppelylle jotta kroppa ja pää pysyy vetreänä. 🙂